20. syyskuuta 2017

Lantion kierron arvoitus

Eilen otin harjoituksissa käyttöön lattarikengät, sillä onhan kilpatanssia hyvä oppia tanssimaan virallisilla kengillä, vaikkei kisoihin ikinä lähtisikään. Edelleen hehkutan sitä, miten tukevia korkkareita voi olla olemassa - useamman sentin korosta huolimatta niillä tanssii aivan kuten tasaisemmilla pohjilla. Vakiokenkiä en ole vielä turhaan hommannut, katsoo nyt ensin lähteekö kilpaura etenemään vai ei. Ja muistaakseni luin, että E-luokassa ei tarvitsisi vielä olla kaksia kenkiä. 

Quickstepissä korkkarit sotkivat ajatukset ja otin etuaskeleet vahingossa päkiällä, tästä sain hyvin äkkiä huomautuksen :D Muuten ohjaaja kommentoi vain suuntien korjaamisesta ja neuvoi sopivan kuvion tehtäväksi tanssilattian nurkissa. Mutta totuus näkyi peilistä: tanssiasento ei pysynyt ollenkaan ja tanssi oli joissain kohdin kiireisen ja levottoman näköistä. 

Tangossa opittiin (teoriassa) kaksi erilaista tyyliä siihen, kuinka avaukseen saadaan lisättyä kilpatangosta tuttu "ravistus". Oikeasti mitään ei tietenkään ravisteta, varsinkaan paria, mutta amatöörin silmin liike näyttää pieneltä ravistukselta, enkä tiedä sille virallistakaan nimeä. Minua on askarruttanut jo pitkään, kuinka tämä käytännössä toteutetaan. Onneksi tunneilla voi vapaasti kysyä ja pyytää ohjaajaa havainnollistamaan mitä tahansa tanssijuttuja.

Loppuillaksi siirryin taas Iinan puolelle lattaritunnille. Cha chassa jatkettiin harjoituksia lantion kierrossa. Ideana oli seisoa jalat yhdessä ja lähteä kiertämään lantiota puolelta toiselle siten, että vastakkainen polvi kääntyy eteen vain hieman. Pieni asia, mutta silti niin vaikea - lavatanssilantion saa todellakin unohtaa saman tien, kun astuu kilpatanssisaliin. 

lantion kierto cha cha


Aiemmin väitin, ettei kroppani taivu, mutta nyt kun ohjaaja sitä puoliväkisin kiersi, niin kummasti se lantio vain vääntyi lähes haluttuun asentoon. Harkkavihkooni kirjoitinkin itselleni ohjeeksi "käännä lantiota niin paljon kuin se kiertyy ja siitä vielä vähän lisää". Eli siinä vaiheessa, kun tuntuu, että alaselkä napsahtaa poikki, jatketaan kiertämistä :) Ja tämänkaltainen kierto pitäisi joskus saada näkymään itse tanssissa, cha chan nopeassa tempossa, hui!

Seuraavaksi piti saada selkä vahvemman näköiseksi. Ok, tähän asti meni ihan hyvin ja ohjaaja vaikutti tyytyväiseltä. Sain tehtyä lantion kiertoa hitaasti vuoroin kummallekin puolelle ja otettua selkää huomioon. Seuraavaksi harjoiteltiin (taas kerran, koska tätä en opi ikinä) kuinka kädet levitetään sopivan jäntevästi sivuille. Peilikuva ei näyttänyt uskottavalta. Kyynärpäiden ja kämmenten tulee olla tietyillä korkeuksilla suhteessa olkapäihin sekä vielä sopivassa kulmassa ja kierteessä. Käsivarret eivät saa olla liian rennot eivätkä liian jännittyneet vaan sopivasti siltä väliltä. Tarpeeksi kauan kun käsiään asettelee, ne väsyvät ja koko paketti romahtaa.

Joka tapauksessa tästä harjoituspäivästä jäi hyvä mieli, etenkin cha chasta, jossa tapahtui selvä parannus edelliskertaan verrattuna. Vaikka joka tanssitunnilla ei tunnukaan siltä, että mikään edistyisi, pidemmällä aikavälillä tanssin on melkein pakko mennä eteenpäin, jos vain yhtään yrittää ja keskittyy. Keväällä aion tanssia jo paljon sulavampia kilpavakioita ja jäntevämpiä lattareita!

15. syyskuuta 2017

E-luokan vakiotanssit ja lisää lattareita

Hitaasta valssista ja tangosta yleispalaute oli - joko arvaat? - lavatanssia, jossa ei ole mitään kilpatanssielementtejä! Nyt kun näki omaa vakiotanssimista paritanssiversiona peilisalissa, niin en yhtään ihmettele palautetta. Tanssiminen näytti jotenkin oudon jäykältä. 

Hidas valssi on lavoilla tuntunut minusta ihan sulavalta, mutta näköjään se ei näytä samalta... Voi voi. Kaikki näyttää joko lavatanssilta tai jäykältä lavatanssilta. :D Ohjaaja laittoikin meidät alkeislaiset tanssimaan hitaan valssin neliötä ja tangossa tosi perusjuttuja.  

Viikonlopputansseissa huomasin, että tangon avauksessa vasen käteni painuu lähes pystysuoraksi, vaikka tanssiasennon pitäisi tietenkin säilyä vartalon käännöksestä huolimatta. Olen luultavasti aina tehnyt niin, mutta täytyykin jatkossa kiinnittää siihen huomiota. Myös avauksen askeleet pitäisi muokata kilpatanssiversioksi, sillä lavatanssissa se tehdään erilailla.

Quickstep jäi välistä, sillä ennen viimeistä puolituntista piti kiiruhtaa Iinan salille lattaritunnille. Cha chan perustekniikkaa hioessa ja ohjaajan liikkuvuutta katsellessa tuli lähinnä mieleen, ettei normaali ihminen voi venyä ja vanua tuolla tavalla. Muun muassa kadoksissa olevat selkälihakset pitäisi saada kaivettua käyttöön. Huippu-cha cha tuntuu hyvin kaukaiselta tavoitteelta.

e-luokka kilpatanssi vikkarit


Torstain lattarit

Eilisellä Vikkarien lattaritunnilla käytiin läpi kaikki tanssilajit, eniten soittoaikaa saivat samba ja cha cha. Samba vuorotellen edistyy ja huonontuu. Parin vinkin jälkeen ohjaaja sanoi huiskun näyttävän paremmalta, joten eilen opin ainakin hetkellisesti jotain uutta. Silti ärsyttää tanssia niin kankeasti hyvään sambamusiikkiin.

Cha chassa ohjaaja neuvoi kuvioyhdistelmän fan + hockey stick, jonka olen aiemmin tanssinut väärin, koska ei ole ollut tietoa paremmasta. Ohjaajan mukaan tämä yhdistelmä vaatii hienosäätöä, mutta veikkaisinpa, että kyseisen kilpatanssitermin suomennos tarkoittaa useamman vuoden hiomista. Cha chan perusteista ei ole vielä tullut suurempia korjauskäskyjä, joten voisin varovaisesti olettaa, että cha cha on E-luokkaan riittävällä tasolla.

Rumbaa tanssittiin parin kappaleen verran. Ohjaaja vain myhäili ja tarkkaili tanssia kauempaa – onko tämä nyt sitten hyvä vai huono merkki :) Paso doblelle uhrattiin vain yksi kappale. Sitä en osaa käytännössä ollenkaan, eikä sitä alettu opettaakaan meille alkeislaisille. Paso tulee virallisesti mukaan vasta C-luokassa, joten siihen ei kannata vielä käyttää hirveästi harjoitusaikaa, eikä se minua niin kiinnostakaan.

Lopuksi olisi pitänyt löytyä virtaa vielä jiveen. Jos ei jo valmiiksi hengästytä ja hikoiluta, viimeistään jive vie kaikki viimeiset energiat. Tunnin mittainen reipas kävely ei tunnu missään, jos vertaa 2 minuuttia kestävään jive-puristukseen. Torstai on kyllä pelkkää luksusta, kun saa tanssia 1,5 tuntia pelkkiä lattareita, seuraavaa kertaa odotellessa! 

9. syyskuuta 2017

Mielettömiä rytmejä Iisalmen Vikkareissa

Kilpatanssikuumeen noustessa päätin laajentaa reviiriäni Iisalmen Vikkareihin. Paikallinen kilpatanssiseura tarjoaa ohjattuja harjoituksia tiistaisin (vakiot) ja torstaisin (lattarit). Molemmat tunnit ovat pituudeltaan 1,5h. Vakiotunti menee osittain päällekkäin Iinan lattaritunnin kanssa, joten vakioista on poistuttava aiemmin. Tämä tietää yhteensä 3,5 tuntia kilpatanssiharjoituksia viikossa. Sen päälle vielä omat harjoitukset ja lavatanssit - nyt alkaa olla minun mittarillani jo paljon viikkotanssitunteja!

Eilen kävin ensimmäistä kertaa Vikkarien harkoissa. Pienen kaupungin tanssiseuran miinus on se, että samoilla kilpatanssitunneilla harjoittelevat sekä tällaiset F-luokan aloittelijat että A-luokan tanssijat. Voi miettiä, kuinka vaikeaa ohjaajan on yrittää ohjata tanssijoita tältä tasoväliltä yhtä aikaa. Lisäksi tanssisalin "erikoisuutena" on pylväitä, joita joutuu väistelemään...

Iinan kilpatanssitunnit ovat olleet perustekniikan hiomista, mutta Vikkareissa oppilaat heitetään suoraan veteen ja katsotaan, osaavatko he uida ja millä tyylillä. A-luokkalaisten mennessä omia menojaan me aloittelevammat kilpatanssijat menimme puoli tuntia kaikkia E-luokan lattareita, jotta ohjaaja sai käsityksen tanssitaidoistamme. Harjoituksissa oli vain kolme paria, joten ohjausta sai melko hyvin. Ohjaaja toimii kilpatanssituomarina, joten hänellä riittää asiantuntemusta.

Kaikista tansseista tuli palautetta, että ne näyttävät lavatanssilta. Lisäksi joistain kuvioista palaute oli, että ne eivät ole kilpatanssia eikä niitä sallita kisoissa. Eräs cha chan liike ei periaatteessa ole oikein, mutta sitä ei ole säännöissä varsinaisesti kiellettykään :) Kilpatanssissa on siis hyvin tarkkaa, mitä kuvioita saa tehdä missäkin taitoluokassa ja mitä ei. Toisaalta säännöt eivät tunnu olevan aivan yksiselitteisiäkään.

Samba näytti kauhean jäykältä, koska sitä piti tanssia "normaaliin" tempoon. Palaute oli karsia kuvioita ja keskittyä perusteisiin, tästä olen täysin samaa mieltä. Lisäksi käsien asentoa korjattiin - minun ja parini kyynärpäät ovat olleet liian kaukana toisistaan.

Cha cha näytti paremmalta, mutta silti lavamaiselta. Korjauskehotus tuli muun muassa kädenalitukseen, joka tapahtui kuinkas muutenkaan kuin liian lavatanssimaisesti. Kun vertasi vieressä tanssiviin A-luokkalaisiin, niin oma tanssi näytti aivan onnettomalta, mutta voisi cha cha huonomminkin mennä. Alku on hyvä.

Jive on aina vähän arvoitus, että meneekö se hyvin vai huonosti. Lavoilla tanssiessa tuntuu, ettei se suju ollenkaan, mutta nyt kun katsoi peilisalissa omaa menoa, niin minusta se meni näistä tansseista selvästi parhaiten. Kilpatanssissa jaetaan yleensä vain korjauskehotuksia, mutta minä sain kehuja "mielettömästä rytmitajusta" jivessa! Ainakin rytmi on hallussa ja sehän on koko tanssimisen ydin.

Saimme yhteisiä neuvoja rock-askeleeseen (nyt tiedän siihen jo kolme eri tyyliä), joka kangisti alun perin rennon ja vauhdikkaan tanssimisen. Jivesta ei tullut aivan niin kylmää kyytiä kuin sambasta, vaan ohjaaja sanoi vain, että lantion liikettä ja jalkojen asentoja tulee korjata. Ohjaaja havainnollisti, minkälaisia jive-tyylejä E-luokan kisoissa näkee (jopa fuskua!), ja niihin verrattuna minä tanssin jo hyvin.

Ensi tiistaina sitten vakioiden pariin kuulemaan, kuinka lavatanssimaisesti tanssin niitä. Viime tiistaina jatkui taas lattarirytmit Iinassa. Kuten edellisessä postauksessa arvelin, tunneilla oli käynyt oppilaskato eikä paikalla ollut enää kuin yksi muu henkilö. Hyvä puoli oli se, että oppilasmäärän pudotessa noin 20:stä kolmeen opetus muuttui henkilökohtaiseksi ohjaukseksi. 

Molemmissa tanssitunneissa on puolensa. Iinan pilkuntarkka perusopetus on kullanarvoista, jotta tietää heti alkuunsa, kuinka asiat ihan oikeasti tulisi tehdä. Vikkarien opetus keskittyy paritanssimiseen ja asioiden korjaamiseen pikku hiljaa yksi kerrallaan. Näiden yhdistelmä on erittäin toimiva, joten aion ehdottomasti jatkaa molempia niin kauan kuin vain opetusta on saatavilla. Jos näillä eväillä minusta ei tule kilpatanssijaa, niin ei sitten millään!

kilpatanssi iisalmi iina vikkarit

7. syyskuuta 2017

Tanssilajit: Quickstep

Viime kevääseen asti en ole ollut vakiotanssija, ja lavatansseilajeista vakiot ovat olleet tyhmimpien joukossa. Foxtrot sai minut jo toisiin ajatuksiin, mutta viimeistään quickstep pakotti myöntämään, että hyviä vakiotanssilajeja on todellakin olemassa! Quickstep on minun listallani mennyt jopa joidenkin lattarilajien ohi, vaikka olen ollut olevinaan niin lattaritanssijaa. 

Quickstepin alkeet kilpatanssissa

Minulle oli parin vuoden takaisten superpika-alkeiden perusteella jäänyt käsitys, että quickstep on aivan hirmuisen vaikeaa. Nyt olen sitä mieltä, että vakioista foxtrot ja jopa hidas valssi tuntuvat vaikeammilta, eikä quickstep olekaan vaikeimmasta päästä. Quickstepin alkeet löytyivät oikeastaan yllättävän äkkiä, ja sitä pystyi yhden tunnin jälkeen tanssimaan jo parinkin kanssa.

Perusrytmi quickstepissä on SQQS, jolla pärjää alkeissa. Odotan vain sitä, että pääsen quickstepin harjoittelussa pikku hiljaa eteenpäin ja joskus kokeilemaan hyppyjä ja juoksutuksia, sillä niistä quickstep tunnetaan.

quickstep alkeet kilpatanssi


Quickstep lavatansseissa?

Quickstepin alkeissa ei vielä välttämättä pääse tanssilajin ytimeen eli hyppimään, juoksentelemaan ja laukkaamaan pitkin tanssilattiaa, kuten alla olevassa pätkässä mennään. Mutta vaikka tanssisi vain perusjuttuja kuten chasseta ja lukkoja, quickstep ei oikein ole lavakelpoinen laji. Osa sellaisista kappaleista, jotka yleensä tanssitaan reippaana fuskuna, sopisivat quickstepiin, mutta yleisenä ongelmana on tilanpuute. 

Quickstep etenee vauhdikkaasti ympäri tanssilattiaa, joten jos siellä fuskun ja foksin tanssijoiden seassa yrittäisi luovia quickstepiä, törmäyksiä olisi väistämättä luvassa. Minun mielestäni pienesti tanssimisessa ei ole quickstepin kohdalla järkeä, sillä sitten tanssi ei istuisi vauhdikkaaseen musiikkiin. Jossain hitaassa valssissa tilanpuute ei haittaa yhtä paljon, vaikka toki sitäkin menisi mieluiten pitkin askelin liidellen.

Jos ajatellaan väkimäärää normaalina lavatanssi-iltana, ja kaikki lattialla olevat parit tanssisivat quickstepiä, en usko, että siitä tulisi mitään. Jo cha cha aiheuttaa niin paljon keskustelua ja närää sen viemän tilan takia, että quickstepiä ei kannata edes yrittää. Se vie tilaa mutta myös etenee hurjan nopeasti. Jos konkariquicksteppaajat vetäisivät parissa sekunnissa lavan päästä päähän, samaan aikaan keskitasoiset etenisivät keskinopeutta ja aloittelijoilla tanssi saattaisi välillä pysähtyäkin, aikamoinen rytäkkä olisi tiedossa.

Aion säästää quickstepin niille bändin tauoille ja loppuillan tyhjentyneille lattioille, jolloin sitä oikeasti mahtuu tanssimaan vaarantamatta muita kanssatanssijoita. Ja tietenkin omissa harjoituksissa voi tanssia quickstepiä vaikka kaksi tuntia putkeen!

Hassuttelevaa hyppelyä

Quickstep on minusta hassun mutta myös taidokkaan näköistä. Onhan tuo tavallaan koomista, että tanssipari vetää ykköskamppeet päällä tuollaista lapsekasta hyppelyä. Samaan aikaan voi tosin miettiä, miten vaikeaa on saada juoksut ja hypyt täysin yhdenaikaisiksi parin kanssa (ja vielä korot jaloissa). Eli taitoa vaaditaan, miten tahansa laukkailu ei riitä. Quickstepin katselusta ei voi tulla kuin hyvälle tuulelle!





Hyviä quickstep-kappaleita

Tanssilavoilla soitetaan myös quickstepiin soveltuvaa musiikkia. Nopeat biisit, jotka yleensä tanssitaan fuskuna, menisivät temponsa puolesta quickstepistä, mutta tyyli on asia erikseen. Seuraavat lavoilta tutut kappaleet ovat minusta quickstep-tyylisiä, ja korvakuulolta ne ovat tempoltaankin aikalailla "virallisesti" quickstepiin sopivia:
  • Vanha swingi (Eija Kantola)
  • Alle mun sateenvarjon (Sinitaivas)
  • Louie (Eija Kantola) 

Nettiä penkomalla löytyy paljon hauskoja quickstep-versioita tutuista biiseistä, esim.  Cheri Cheri Lady ja Rolling in the Deep . Ja tuttuun tapaan myös quickstepille olen luonut oman Spotify-soittolistan.

Kuva: Pixabay

30. elokuuta 2017

Latin Rhythms @ IINA - Samban alkeita

Hauska ilmiö: kun sambaa harjoitellaan siten, että tunnin nimi on 'kilpatanssin alkeet", ei paikalla ole ketään. Kun täysin samoja kilpasambajuttuja treenataan tuntinimikkeellä 'latin rhythms', tupa on täynnä! Eli käytännössä IINAn (=Iisalmen naisvoimistelijat) tiistaiset Latin rhythms -tunnit ovat keväältä tuttuja soolokilpatanssitreenejä salanimellä. Hyvä!

Epäilin, että nämä tunnit olisivat saattaneet olla helpotettua kilpatanssia tai jotakin bailatinon tyylistä, mutta onneksi kyseessä on ihan vain kilpatanssi. Mutta: vaikka minä olen enemmän kuin tyytyväinen, pelkäänpä, että ryhmäkoko pienenee syksyn mittaan... Toivottavasti oppilaat eivät pelästy liiaksi, koska tunnit ovat siinä mielessä rentoja, ettei ohjaaja ehdi keskittyä kehenkään yksittäiseen tanssijaan, sillä osallistujia ainakin ekalla tunnilla oli sen verran paljon.

Koko ensimmäinen tunti mentiin siis sambaa. Oli hyvä lähteä taas liikkeelle ihan alkeista, sillä aina niistä omaksuu jotain uutta. Eikä se oma samba näytä peilistä niin kummoiselta, etteikö alkeiden kertaus tekisi terää... Nyt lamppu syttyi sen verran, että sain baunssin idean päästä kiinni. Aiemmin olen rutistanut keskivartaloa hassusti kippuraan, vaikka lantiota pitäisi vain suunnata eteenpäin.

Veikkaan, että yksi pahimmista virheistä mitä voi tanssissa tehdä, on yrittää liikaa. Silloin tanssi muuttuu vain entistä jäykemmäksi ja liikkeet vaikeutuvat liiallisen tekemisen vuoksi. Mutta miten välttää yliyrittäminen, kun haluaisi heti tanssia tempossa ja oikein? Liika rentouskaan ei auta, kun kyse on kilpatanssista. Tähän ei ole vielä löytynyt vastausta.

Vaikka normaalitempossa tanssini vielä hajoaa, hitaaseen rytmiin tehtynä samban huisku näyttää paremmalta kuin koskaan! Alkeistunnit ovat mahtavia, koska niissä on pakko keskittyä vain perusteisiin. Eiliset lattaritunnit peruuntuivat yllättäen, mutta nyt vain odotellaan seuraavaa viikkoa ja uuden tanssilajin alkeita sekä mielellään paljon uusia oivalluksia.

latin rhythms iina iisalmi tanssitunnit


Viime viikonloppuna kävin viimeistä kertaa tänä kesänä Maaningan kasinolla. Olin jo ihan poikki, kun pääsin paikalle ja väsymys sen kun yltyi tanssimisesta huolimatta. Jos olin jotenkin tympääntyneen näköinen, niin se johtui vain siitä, että meinasin nukahtaa pystyyn. Näistä tansseista ei paljon raportoitavaa ole, paitsi että Janne Tulkki on hyvä tanssiartisti, Hannu Hautaniemen yhtye tylsä. Varsinkin cha chat kaipaisivat skarpimpaa otetta. Jospa seuraavissa tansseissa olisin hieman pirteämpi ja olisi jotain järkevää kerrottavaa! 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...