27. maaliskuuta 2017

Tanssii tähtien kanssa - viikot 5&6

Pari jaksoa on jälleen edetty TTK:ssa. Toissa sunnuntaina tanssittiin koko jakso pelkkiä vakioita ilman pudotusta, ja eilen kisan jätti Pepe. Vakiot ovat pidemmän päälle tylsiä, mutta täytyy sanoa, että vakiojakso sykähdytti enemmän kuin sitä edeltänyt lattarijakso. 

Ensin täytyy sanoa, että Jutta on aina niin tyylikäs ja elegantti, tanssi hän mitä tahansa! Tyylikkäänä oli myös Laura nahkamekossaan, ja tällaiselle quickstepiä juuri tuntemattomalle tanssi meni ainakin täydestä. Anna-Maijan wienervalssi oli kaunista katseltavaa, mutta en voi sille mitään, että valssi on vain niin tylsää. Yksi vielä menee, mutta sitten on mitta täynnä.

Kirsi oli tehnyt parannusta entiseen ja tango oli ihan tangon näköistä. Mustalla Barbaarilla on yksin tanssiessaan liikkeet hallussa, mutta kun pari tulee vakiotansseissa kuvioihin, liike muuttuu jähmeämmäksi. Minun silmiini tanssi näytti tyypilliseltä quickstepiltä, joka kaipaisi mausteeksi ripauksen rentoutta.

Foxtrot on quickstepin lisäksi vakio, jota jaksan katsoa pidempään tylsistymättä. Janin "foxtrot lipuu kuin Cadillac" oli hyvä ilmaus, niinhän se juuri on! Tuollainen auto vain soljuu mennä arvokkaasti. Lyhyiden foxtrot-kokeiluideni perusteella tanssi ei kuitenkaan lähde soljumaan ihan tuosta noin vaan, kuten ei Eevilläkään. Jokin lukko tuntui pidättelevän tanssia.

tanssii tähtien kanssa 2017 foxtrot

Eilen nähtiin sekalainen joukko eri tanssilajeja. Kirsi on edelleen tosi symppis, ja hänen tanssinsa on selvästi rentoutunut ja sujuvoittunut. Hän taitaa olla ainut, joka on tasaisesti kehittynyt koko kauden ajan. Kanta/päkiäaskelia ei tv:n välityksellä kovin hyvin nähnyt, mutta nousut ja laskut olivat päkiöistä huolimatta mukana. Tanssi oli ihan hitaan valssin näköistä. Pepen ja Jutan kohdalla huomio kiinnittyi aika vahvasti Juttaan, mutta lattarit ovat vaikeita, kuten on huomattu. Vaikka Pepelle kuinka naureskeltaisiin, sitä voi sitten jokainen seitenkymppisenä kokeilla, kuinka taipuisasti itseltä lähtee rumba tai jive! Ottaen huomioon muiden kilpailijoiden tason, Pepe oli silti oikea valinta pudotukseen. 

Eevi on enemmän vakio kuin lattari, mutta jokin tanssissa tökkii - tanssiasento tai liikkumisen sulavuus? Veikkaan, että liiallisesta fitneksestä on vain haittaa tanssiessa. Sama juttu on vähän Mustan Barbaarinkin kohdalla. Kuten Helenakin kommentoi, hänen olemuksensa voimakkuus häviää yhtäkkiä tanssissa. 

Lauran paso oli ihan pason näköistä, sen verran kuin lajista mitään tiedän. Näyttelijän ammatista on se hyöty, että tanssin tarinaan eläytyminen lähtee luonnostaan. Laura on niin selvä tanssijatyyppi, että hänen kannattaisi jatkaa harjoittelua/ylläpitää taitojaan TTK:n jälkeen. Samoin Anna-Maijalla on hyvät edellytykset tanssijaksi. Villi veikkaukseni on, että tässä tulee olemaan TTK:n finaalikaksikko. Hehän jäivät charlestonissakin viimeisinä parketille.

Näin lavatanssijan näkökulmasta olen edelleen sitä mieltä, että osa kilpailijoista on päässyt lyhyessä ajassa ihan hyvälle tasolle. Monet jauhavat lavoilla kymmeniä vuosia eikä tanssi ole sen ihmeellisempää. Tottakai tekemistä riittää ja paljon, mutta kenelläpä ei. Kilpatanssijoiden silmin oppilaiden tanssit eivät ehkä näytä yhtään miltään, mutta jos vaikka Laura ja Anna-Maija vietäisiin lavoille tanssimaan, niin he olisivat heittämällä yli keskivertolavatanssijan. Ei välttämättä seuraamistaidoiltaan, mutta tanssillisesti.

Viime viikonloppuna tv:stä tuli poikkeuksellisen paljon tanssia! TTK:n lisäksi nähtiin huipputason tanssiurheilijoita: lauantaina pätkä Finnish openin vakioista ja sunnuntaina lattareista. Jos nämä jäivät välistä, ohjelmat löytyvät kuukauden ajan Yle Areenasta. Noita katsoessa ei voi kuin miettiä, kuinka monta (kymmentä?) tuhatta harjoitustuntia tuon tason saavuttamiseksi on vaadittu - pakko ihailla. Finaalin "huonoimmatkin" tanssivat tosi upeasti, eikä suuria eroja parien välillä ollut. Siinä on tavoitetta kerrakseen, mutta minä olisin ikionnellinen, jos pystyisin tanssimaan huipputasoon verrattuna edes 10-prosenttisesti.

Kuva: Pixabay/ CC0 Public Domain

26. maaliskuuta 2017

Kilpatanssiharkat: Ryhdikkyyttä rumbaan

Perjantaina mentiin koko tunti pelkkää rumban perusaskelta ja "avausta" (check/New York) sekä etsittiin kadoksissa olevaa tanssiasentoa. Pelkästään tuossa paketissa on niin paljon tekemistä, että yhtään pidemmälle ei tarvinnut mennä. Uutta asiaa tuli taas vaikka kuinka. Onpa siistiä, kun kerrankin joku takoo päähäsi kokonaisen tunnin pelkkiä perusteita!  

Mietin, olenko koskaan nähnyt omaa rumbaani peilistä. Olen saattanut ehkä kerran käydä sellaisella tanssitunnilla, jossa oli peilit käytössä, mutta tästä ei ole mitään muistikuvaa. Jos lyhyitä kotitreenejä ahtaassa käytävässä ei lasketa, niin nyt näin ensimmäistä kertaa kunnolla, että miltä se rumban askellus vaikuttaa. No, se näytti juuri siltä kuin keskivertolavatanssijalla: perus tasapaksua menoa, ei hyvä mutta ei aivan huonokaan.

rumba perusaskel avaus kilpatanssi


Perusaskel oli vähän parempi, mutta avaukset olen tehnyt täysin eri tavalla kuin miten ne kilpatanssissa tehdään. Rintakehä pitää viedä tosi eteen, korkokengillä olisin varmaan jo kaatunut. Rumbassa on joku ongelma, koska joskus horjun jo perusaskeleessa. Cha chassa tai jivessa ei taas ole mitään tasapaino-ongelmia. Avauksen lopussa tehtävä käsivarren suoristus taakse on äkkiseltään hankalampaa kuin kuvittelisi - ainakaan minun käteni ei vain taivu kunnolla. Jalkaterien suuntiin en ole ikinä ennen kiinnittänyt mitään huomiota, mutta kummasti asento näytti tässä avauksessakin tyylikkäämmältä, kun käänteli jalkansa oikein päin.

Koska rumbaa tanssitaan niin hitaaseen tahtiin, voisi ajatella, että se on jotenkin helpompaa kuin muut kilpalattarit. Ei ole. Jopa pelkkiä avauksia tehdessä putoaa kelkasta, jos yrittää tanssia oikein. Liikkuvia osia on liikaa, ja tanssi karkaa minne sattuu. Tanssiasentoon liittyvät erillisharjoitukset olivat jo haasteellisia tällaiselle jäyhälle kropalle, mutta kun ne kaikki pitäisi saada tanssiin yhtä aikaa.

Mitä tunnista jäi päällimmäisenä käteen, niin ryhti. Normaalisti saatan kävellä lysyssä tai etukenossa, mutta rumbatunnin jälkeen huomasin venyväni ylöspäin ja käveleväni oikein ylväästi - ihan tiedostamatta. Jos tuon saman ryhdin muistaisi aina tanssiessa, niin sekin auttaisi jo paljon. Eilen kertasin näitä juttuja vielä omissa harkoissa. Harkkojen ajoitukset ovat mitä mainioimmat: lauantaiaamuna muistaa vielä tuoreeltaan, mitä edellisiltana on opetettu. Täydensin myös viimeviikkoisia muistiinpanoja, jotta opit eivät valu johonkin muistin syviin syövereihin. Ensi perjantaina luvassa on jivea. Mielenkiinnolla odotan, kuinka paljon korjattavaa siitä löytyy! 

Kuva: Pixabay/ CC0 Public Domain

18. maaliskuuta 2017

Sambaa ja rumbaa

Kilpatanssiharjoitukset IINAssa jatkuivat eilen! Löysin taas paljon korjattavaa ja parannettavaa omasta tanssista. Uusia asioita ja havaintoja tuli sellaisella syötöllä, että tunnin jälkeen piti ottaa käyttöön vanha kunnon kynä ja paperi -kombo. Tuntien on tarkoitus jatkua kesäkuun puolelle, ja jos nykyinen tietotulva jatkuu, ei näistä muista ilman dokumentointia enää syksyllä mitään.

Samba

Samba walk ja Side samba walk käytiin jo aiemmin läpi ja nyt vain kerrattiin. Kuvioiden nimet ovat minulta hieman hukassa, joten piti googlettaa ja youtubettaa, että mitäs sitä on tullut harjoiteltua. Nimet ovat hämääviä, koska eihän noissa kävellä yhtään mihinkään, vaan pysytään aikalailla paikallaan. Sambakävely, jossa oikeasti kävellään, on täysin eri kuvio! Samba walkissa nainen käyttää vain vasemman jalan takana, side walkissa oikean jalan oikealla sivulla. Näitä olen harjoitellut jo pidempään, mutta korjauskohteita löytyi.

Botafogoa tehtiin kädenalitusversiona. Tämä ei sinänsä ollut kovin ihmeellinen, kunhan tarkkailee jalkateriään ja saisi sambamaisuutta liikkumiseen. Voltaa olen harjoitellut jo aiemmin. Se menee jotenkin hitaaseen musiikkiin, mutta nopeassa joko tippuu tai kangistuu. Voltan tanssiasentoa pitää korjailla ja kiinnittää huomiota jalkaterien suuntiin.  

samba rumba tanssimuistiinpanot


Rumba

Tunnin päätteeksi käytiin pikaisesti läpi rumban perusaskelta, tanssiasentoa ja lantion liikettä. Ensinnäkin oikeaoppiseen tanssiasentoon vääntäytyminen vaatii peilin ja hieman kiemurtelua. Kun asennossa sai pysyttyä ehkä 3 sekuntia, niska-yläselkä-alue oli tosi jännittynyt, vaikka olemuksen pitäisi tietenkin olla rento. Heti kun pääsin liikkeelle, asento hajosi ja lähdin automaattisesti tanssimaan vanhalla turvallisella tyylillä. On tosi vaikeaa lähteä muuttamaan jotakin, jonka on aiemmin opetellut väärin tai vain osittain oikein.

Tärkeä huomio oli se, että lapaluiden pitäisi olla auki. Tunnilla lapaluut olivat jokseenkin jumissa, mutta kotona sain ehkä jopa ajatuksesta kiinni. Olo rentoutui heti, ja kummasti tanssiminenkin helpottui! Pitäisi siis muistaa huomioida ylävartaloa paremmin, eikä vain keskittyä jalkoihin ja lantioon - tai vielä pahempaa: pelkkiin jalkoihin.

Perusaskeleessa olen alkanut oikoa: huomasin peilistä, että en vienytkään jalkaa toisen jalan kautta, vaan suorinta reittiä tavoitepisteeseen. Tähän nyt ainakin pitäisi kiinnittää jatkossa huomiota. Toinen havainto oli, että "avauksissa" (Youtuben perusteella kyseessä on New York) otan turhan pitkän askeleen eteen, eikä takajalan polvi ole etujalan polvitaipeessa kiinni. En ole myöskään suoristanut jalkoja tarpeellisissa kohdissa.

Lisäksi jalkaterät osoittavat taas vaihteeksi vääriin suuntiin, lantio ei liiku tarpeeksi, liike pysähtyy/töksähtää ykkösellä, liikkeet eivät ole tarpeeksi teräviä... Mutta jos keskittyisi aina pariin asiaan kerrallaan ja saisi ne otettua mukaan tanssiin, niin se olisi jo aika hyvää edistystä. Kaikkea ei pysty millään tekemään heti.

---

Omissa harkoissa testikuvasin jiven tanssimista nopeaan tempoon - eikä se niin pahalta näyttänyt! Kaivoin vertailun vuoksi arkistojen kätköistä lyhyen jive-pätkäni parin vuoden takaa, ja ero oli tosi suuri. 2015 tanssin lähes tasajalkatallustelua, lantion käytöstä ei ollut tietoakaan ja tanssiasento oli oudohko. Jiven olemus puuttui kokonaan. Oman tanssinsa videointi on ihan hyvä ajatus, jotta voi seurata kehittymistään (tai paikallaan pysymistään..), vaikka tuntuukin hölmöltä tanssia kameralle :) Harmi, ettei minulla ole muita videointeja  "entisajoilta" kuin jiveä ja buggia. Tuon jiven perusteella olen varma, että kaikki muutkin lattarit ovat olleet aikamoista pökkelöintiä. Mutta kun aloittaa pohjalta, suunta ei voi olla kuin ylös!

15. maaliskuuta 2017

Tanssii tähtien kanssa - viikot 3&4

Pari jaksoa ollaan päästy TTK:ssa eteenpäin, ja Hanna sekä Ali ovat joutuneet jättämään parketin. Veikkaan, että Alilla olisi ollut vielä paljon näytettävää, sillä viitteet olivat sen verran hyviä.    

Foxtrot ja paso doble ovat lajeja, joista en tiedä käytännössä mitään. Usein on vaikeaa arvioida, mitä mieltä tuomarit kyseisistä esityksistä aina ovat, mutta Lauran foxtrot oli niin sulavan ja hienostuneen näköistä, että siitä melkein osasi päätellä kommentit. Foxtrot on ehdottomasti opeteltavien tanssilajien listalla, sillä siihen sopivaa musiikkia soitetaan joskus lavoilla. Olisi siistiä liidellä noin kevyen näköisesti!  

Laura oli niin ylivoimainen, että se jäi tuosta jaksosta selvästi päällimmäisenä mieleen. Mustan Barbaarin olisin odottanut olevan liikkuvaisempi sambassa, koska hänen cha chansa oli jo hyvinkin sinne päin. Sambaan on kyllä paljon vaikeampi saada lantiota mukaan, se on nähty omakohtaisesti. Nostot taas näyttävät olevan hänelle ihan lastenleikkiä, pari nousee ilmaan yhtä helpon näköisesti kuin viiden kilon paino. Silti 10 tämän viikon nosto-pasosta oli liikaa.

Tällä viikolla oli lattarijakso, mutta oikeastaan mikään esitys ei säväyttänyt suuresti. Hiphop-mikälie-musiikki ei jaksa innostaa minua yhtään, ja luulenpa vain, että perinteisemmällä cha cha -biisillä Anna-Maija olisi pystynyt loistamaan enemmän, koska hän on selvästi tanssijatyyppi. Erikoisemmilla tempauksilla kalastellaan ehkä katsojaääniä, mutta perinteisemmällä Anna-Maija olisi voinut hyvinkin kisata tuomaripisteiden kärkisijasta.

tanssii tähtien kanssa 2017


Kolmosviikolla katsoin, että Kirsin tanssissa on tapahtunut edistystä mm. piruettien osalta - ja vielä spagaattikin tuli kaupan päälle. Eipä onnistuisi minulta edes puoliksi. Kirsi vaikuttaa tosi sympaattiselta, ja hänelle tuntuu sattuvan ja tapahtuvan. Jos minä menisin telkkariin esittämään sambaa, niin pyörtyisin minäkin - jo ennen kuin pääsisin edes parketille!

Jivessa oli joitakin tuttuja elementtejä, ja innoissani bongasin, että hei mä olen tehnyt tuon. Jotkut sanovat mieluummin tanssivansa itse kuin katsovansa muita, mutta olisi erittäin hyvä välillä seurata, mitä muut tekevät ja miten. Minä tutkin tarkoin, miten muut tanssivat samoja kuvioita ja liikkeitä kuin mitä itse olen tehnyt, sillä muiden jutuista voi löytää sellaisia kohtia, joita omassa tanssissa voisi parantaa.

Paso doble menee minun mielestäni kategoriaan "turhat tanssilajit". Siihen pitäisi osata rakentaa todella näyttävä ja monipuolinen koreografia, jotta sitä jaksaisi seurata. Myös perinteinen pasomusiikki on tylsää. Paso vaikuttaa kaikkein yksipuolisimmalta lattarilta eikä siinä ole oikein mitään ideaa. Muut lattarit ovat selvästi lattareita, mutta paso on vähän sellainen musta lammas, joka ei kuulu joukkoon. Sinänsä en yhtään ihmettele, että pasoihin valitaan ei-niin-perinteisiä juttuja, jotta saadaan ihmiset äänestämään. Kuten nähtiinkin, Alin perinteistä linjaa kunnioittavalla pasolla (joka ei näyttänyt hassummalta) hän joutui kotimatkalle.

Vaikka yleiskuva näyttäisi jäykähköltä, tuomareilta saattaa tulla mielenkiintoisia kehuja esimerkiksi vahvoista jaloista tai siitä, kuinka kauniisti jalat ohittavat toisensa. Kyseisiä ohitustilanteita ei tv-ruudulta kovin tarkasti näe, mutta toisaalta en ole ennen osannut ajatellakaan, että jalka voisi tehdä ohituksen rumasti. Pisteytys kaipaisi jotkut raamit, sillä hyvinkin eritasoiset esitykset voivat saada samoja pisteitä. Mennäänköhän tässä enemmän fiilispohjalta, kun joskus tekniikkaan takerrutaan enemmän ja välillä muut asiat menevät tekniikan edelle eikä sillä ole niin väliä. Voisi olla selkeät vaatimukset tietyille pisteille, joista olisi sitten mahdollisuus fiilispohjalta lisätä tai vähentää vaikka yksi piste. Näin tuomarointi olisi paljon oikeudenmukaisempaa.

Loppuun vielä hehkutuksia ammattitaidosta Katrille, Saanalle ja kameramiehille. Kolmosjaksossa Katri kaatui kävellessään portaita alas, mutta hän ei romahtanutkaan hallitsemattomasti lattialle, vaan jatkoi liikettä ja pyörähti tanssillisesti ympäri ja ylös kuin mitään ei olisi tapahtunut. Toki Musta Barbaari oli tässä apuna. Viime sunnuntaina Saana oli selvästi tosi sairaana, mutta tanssista sitä ei huomannut ollenkaan. Siinä on rautainen ammattilainen. Ja tietenkin iso plussa kameramiehille, jotka eivät menneet kuvaamaan lähikuvaa lattialla makaavasta Kirsistä, ja episodi jätettiin kokonaan tv-lähetyksen ulkopuolelle.

Ensi sunnuntaina on sitten vuorossa vakiojakso - ehkä silloin nähdään parempia suorituksia, kun ei ole stressiä putoamisvaarasta!

Kuva:  CC0 Public Domain

11. maaliskuuta 2017

Lavatanssietiketti kommentein

Lavatanssijan tulisi olla jollain tasolla perehtynyt tanssietikettiin ennen kentälle lähtemistä. Etiketti on hyvä perusohjeisto, ja sitä kannattaa noudattaa sopivasti soveltaen, ei pilkuntarkasti. Seuraavassa yleisimpiä tanssietiketin suuntaviivoja:

Pukeutuminen & asusteet

Pukeutumissääntöjä ei ole, mutta ehkä tärkein asustesääntö on: ei laukkua tanssilattialle. Laukun kanssa heiluessa saa tanssitaidottoman leiman, eikä laukku tietenkään ole tanssiessa käytännöllinen. Sen voi jättää naulaan, tai vielä parempana vaihtoehtona kannattaa hankkia rannekukkaro. Sinne saa sujautettua esimerkiksi auton avaimet, rahaa ja narikkalapun.

Pukeutumisesta olen kirjoittanut laajemmin täällä.

Hakurivit

Yleissäännön mukaan oven lähelle (tai kauemmas orkesterista) asettuvat aloittelijat, orkesterin lähelle konkarit. Minusta turvallisinta on sijoittua keskivaiheille tai keskeltä hieman oveen päin. Asettautumisessa näyttää olevan jotain perää, mutta sääntö on sinänsä hölmö, että se perustuu täysin tanssijoiden omaan itsearvioon. Miestenriveissä en ole huomannut kovin selkeää tanssitaitojen mukaan asettautumista, ehkä siellä on enemmän kaverien seuraan hakeutumista.

Naistenrivin perusongelma on sen hivuttautuminen ja hajautuminen aina vain kauemmas seinästä, jotta mahdollisuudet tulla haetuksi parantuisivat. Hajanainen rivistö vie hirveästi tanssitilaa, joten olisi erittäin suotavaa, että rivi pysyisi seinän vierellä, mihin se kuuluu. Jos haluaa 110-prosenttisesti tanssimaan, niin sinne vain hakemaan miehiä omatoimisesti!

Hakurivien noudattaminen ei ole niin kiveen kirjoitettua. Ketään ei ole kiellettyä hakea rivin ulkopuolelta, mutta haetulla on oikeus kieltäytyä. Kahvilasta on jotenkin törppöä mennä hakemaan, kun ihmiset yrittävät pitää taukoa - jos henkilö haluaisi sillä hetkellä tanssimaan, hän olisi hakurivissä.


tanssietiketti


Saanko luvan?

Monet hakevat vain ojentamalla kätensä ja nyökkäämällä silmiin katsoen. Joku voi heittää jotain tyyliin "lähetkö tanssimaan", mutta se ei ole välttämätöntä. Johan se kädenojennus suoraan kohti kertoo, että toinen hakee juuri sinua. Näin tungoksessakaan ei tule yleensä epäselvyyksiä, ketä haetaan. Useimmat vastaavat tanssikutsuun hymyilemällä tai pienellä nyökkäyksellä. Myös niiaus käy, jos haluaa noudattaa superperinteistä linjaa. Kun on miehen johdattamana päästy sopivaan aloituspaikkaan tanssilattialle, siinä vaiheessa viimeistään tervehditään toista ja mahdollisesti päätetään, millä tyylillä kappale tanssitaan.

Suurin osa tanssi-illoista menee miestenhakuna eli miehet hakevat. Tällöin yksi tunti on varattu naistenhaulle eli naiset saavat joutuvat kirmaamaan ja kiilaamaan, jotta pääsisivät tanssimaan. Naistentansseissa pääpaino on naistenhaulla ja yksi tunti on varattu miestenhaulle. Sekahaut ovat harvinaisempia, silloin kaikki saavat hakea. Naiset voivat myös tanssia keskenään, mutta miesten keskinäistä tanssia olen nähnyt vain kerran (hekin olivat toisilleen tuttuja ja ehkä alkoholillakin oli hieman osuutta asiaan).

Kiitos-/vastahaku

Aina välillä kuulee puhuttavan kiitos- tai vastahauista, jotka ovat minusta ärsyttäviä termejä. Jos toisesta näkee, että oma taso ei riittänyt tai tanssi ei muuten vain luistanut, en todellakaan tee mitään "kiitos"hakuja. Sehän olisi vain puhdas kiusahaku. Jos taas tanssi sujuu jonkun kanssa, tietysti pyrin hakemaan häntä, jos ehdin, mutta ei sillä ole mitään tekemistä kiitoshaun kanssa.

Toisekseen, jos miehet ovat hakeneet naisia vaikka 3 tuntia, jota seuraa 1 tunti naistenhakua, ei ole edes teoriassa mahdollista, että nainen ehtisi tunnin aikana hakea kaikkia häntä kolmen tunnin aikana hakeneita miehiä! Ja jos ehtisikin, ei jäisi enää aikaa hakea niitä, joiden kanssa nainen ehkä oikeasti haluaisi tanssia. Ihan älytöntä säätämistä - mikseivät kaikki voi vain hakea ketä haluavat, ilman pohtimisia siitä, kuka minua on hakenut ja milloin. 

Kappalepari saman naaman kanssa


Perussäännnön mukaan saman henkilön kanssa tanssitaan kaksi kappaletta. Tämä on loogista, sillä orkesterit soittavat pääsääntöisesti (Yölintua lukuunottamatta) aina kaksi samaa tanssilajia peräkkäin. Myös taukomusiikki pyritään soittamaan kaavan mukaisesti. Yleensä tanssiin haku tapahtuu kappaleparin ensimmäisen biisin aikana, mutta kiellettyä ei tietenkään ole hakea toisenkaan aikana. Tällöin tanssitaan yleensä kolme tanssia, jotta päästään taas normaalirytmiin kiinni. 

Jos tanssi sujuu eikä vastapuoli näytä sitruunaa haukanneelta, voi ehdottaa, josko mentäisiin vielä toinen kappalepari lisää. Joskus olen tullut talutetuksi jo yhden tanssitun kappaleen jälkeen takaisin riviin saatesanoilla "eiköhän tämä riitä", mikä tuntui hassulta. Mies tuntui tekevän samaa muillekin naisille.

Jokaisen tanssin jälkeen kiitetään paria, ja kappaleparin jälkeen erotessa kiitetään yleensä vielä kolmannen kerran. Sääntö on niin juurtunut, että vakituisenkin parin kanssa tulee kiiteltyä toista monta kertaa illassa. Kiitosten ohella on myös kohteliasta taputtaa orkesterille.

tanssietiketti hakurivit kiitoshaku miestenhaku


Kieltäytyminen tanssista

Hakurivin ulkopuolella on periaatteessa oikeus kieltäytyä tanssikutsusta, mutta en näe siihen mitään syytä, paitsi jos on juuri haukkaamassa sämpylää kahviossa tai haluaa muuten pitää hengähdystaukoa. Jos ei osaa soitettavaa lajia, saa tietenkin kohteliaasti kieltäytyä, ettei joudu väkisin tukalaan tilanteeseen. Mikään pakko ei ole tanssia rumbaa rumbana, mutta sen meneminen vaihtoaskeleena saattaa harmittaa (joidenkin kohdalla harmitus on lievä ilmaus) paria sen verran, että minä olen mieluummin kieltäytynyt kuin lähtenyt rämpimään lajia, jota en osaa ollenkaan.

Hakijan epäasiallisuus tai humalatila ovat painavia syitä kieltäytyä tai lähteä pois kesken tanssin. Joillakin tanssilavoilla on ne tietyt häiriköt, joille naiset antavat perätysten pakkeja, vaikkei hakija ole edes humalassa, sillä hänen käytöksensä tiedetään jo etukäteen.  Jos esimerkiksi miehen käsi ei meinaa pysyä lapaluun kohdalla ja asiasta on huomauttanut, miehen voi aivan hyvin jättää keskelle lattiaa ja kävellä pois, sanoi tanssietiketti siihen mitä hyvänsä! Kähmiminen on ehdottomasti hyvä syy kieltäytyä jatkossa saman hakijan tanssikutsuista. Miehillä taitaa harvemmin olla ongelmia liian tungettelevien naisten kanssa? 

Tanssin pyörteissä

Melkein aina tanssit alkavat ja loppuvat valsseihin. En tiedä, mistä käytäntö on peräisin, mutta siitä voisi minun puolestani luopua. Tanssisuunta on vastapäivään, mistä pidetään aikalailla kiinni. Jopa ne tunareimmat pikkujoulutanssijatkin osaavat kiertää lavaa oikeaan suuntaan!

Mitä ripeämmin tanssi etenee, sitä ulompana tulisi lavaa kiertää. Hitaammat taas tanssivat sisempänä. Tämä ei kovinkaan usein toteudu, sillä nopeat tuntuvat puikkelehtivan sieltä, mistä parhaiten pääsee etenemään. En ole myöskään huomannut, että hitaammat fiilistelijät hakeutuisivat sen kummemmin sisemmäs. Idea tässä on hyvä, mutta toteutus vaihtelee. Kädenalitanssijoiden olisi suotavaa tanssia lavan keskellä tai jossakin sopivassa nurkassa, jotta muut tanssijat mahtuvat kiertämään lavaa ympäri. Tämä on sisäistetty melko hyvin, vaikka välillä paikat saattavatkin vaihtua.

Lavan edustalle voi kerääntyä yhtyeestä riippuen faneja, jotka eivät tanssi. He saattavat viedä suurenkin tilan, ja siitähän aina joku tanssija vetäisee herneen nenäänsä. Kannattaisi huomioida, että he ovat yhtä lailla maksaneet lipusta, ja tuovat osaltaan euroja tanssipaikkojen kassaan. Bändin tauolla heillä on hyvää aikaa käyttää mm. kahvion palveluja. Pelkkää vettä juova tanssija voi olla paljon "huonompi" asiakas.

---
Tämä viikko on ollut hiihto"lomaa", mutta minä olen hiki hatussa tankannut sivuja maanantaiseen tenttiin, ettei tarvitse lähteä enää sen jälkeen ajelemaan turhaan Kuopioon. Olisi noloa sössiä vika tentti! Kilpatanssitunnit olivat tauolla, mutta omat harkat jatkuivat. Niinhän siinä kävi, että eräs Tanssii tähtien kanssa 1. jakson kuvio on nyt tiiviissä treenissä. Välillä hirvittää, välillä turhauttaa, joskus hymyilyttää. Näistä harkoista myöhemmin lisää...

Kuvat: Pixabay/ CC0 Public Domain